On sitä idioottimaisen positiivisella hetkellään tällekin blogille nimen antanut. Aurinkosadetta. Ikään kuin auringon keltaiset lämpimät positiiviset ja hyvää energiaa tuovat säteet sataisivat - minulle, minun ylleni!? HAH! Kaikkea kanssa! 

Tämä on paskasuossa rämpimistä, kuravetta ja epäonnistumista, mokaamista kerta toisensa jälkeen. 

Luulinko minä, että ammattikorkeakoulun tasoiseen vaativaan ammattiin minusta olisi! Että onnistuisin, osaisin, oppisin. Paskanlatvat! Teen virheitä, erehdyksiä, mokia, en osaa enkä opi. Olen yksi maailman surkemmista tämän ammattialan edustajista. 

Jos olisin yksityissektorilla, saisin nyt koeaikana potkut. Näin suoraan ei esimies sanonut, mutta sinnepäin ja hyvin selkeästi. Olen ollut talossa töissä jo melkein 2 kk ja tänäänkin meni aivan pieleen. Aivan pieleen. Päätin, että ryhdyn pitämään mokapäiväkirjaa. Kirjoitan jokaisen työpäivän päätteeksi ylös, mitä tein väärin, miksi, mitä muuta tapahtui. Voin sitten printata dokumentin esimiehelle tai vaikka lähtiäisiksi antaa kirjan työkavereille, siinä vaiheessa toki entisille. Ettei tarvitsisi muille haukkua tai väärin muistaa. Olisi mustaa valkoisella, olisi lukemista kahvitauolla.