Olen alkanut taas nähdä unia, loppusyksystä alkaen. Olen aina nähnyt paljon unia, ja yleensä näen värillisiä unia. Joskus ne eivät unia olekaan, vaan ikään kuin enteitä tulevasta. Tai sitten prosessoin elämääni niin, että unet ovat täynnä unisymboleita, kertoen minun mieleni sisäisetä prosessista. Sama tai samankaltainen uni toistuu useasti ja niin kauan, että elämää askarruttava vaihe on kulkenut päätökseensä.

En muista milloin lakkasin näkemästä unia. En muista, miten pitkä oli aika, jolloin ei unia ollut - tai en muistanut niitä herätessäni. 

Muistan yhäkin muutamia uniani, jotka toistuivat. Yhdessä tällaisessa oli aina matkustajalaiva ja meri, joka yleensä oli jäässä. Matka maihin oli lyhyt, mutta jotakin ongelmaa maihin pääsyssä tai maihin menemisessä aina oli. Oli unia, joissa oli järviä, vesialtaita. 

Ja sitten ne unet, joissa liikuin keskeneräisessä kerrostalossa. 

Yksi uni palautti minut aina kerta toisensa jälkeen takaisin siihen Pikkukaupunkiin ja siihen taloon, jonne Exän kanssa muutettiin. Unessa olin tässä talossa, vaikkei se samanlainen millään muotoa ollutkaan. Huoneistosta paljastui uusia huoneita, joissa oli sekalaisesti huonekaluja. Huoneistossa oli kaksi osiota ja unessa ihmettelin, miksi emme olleet asuneet ja ottaneet käyttöön sitä toista puolta, joka oli paljon käytännöllisempi, joskin sisäänkäynti sinne oli jotenkin hankalampi. 

Viime yön unessa oli A. Hänellä oli unessa yllään se sama musta pystykauluspaita, joka hänellä oli ollut illallakin. Aamulla herätessäni tajusin, että kyseessä oli kuin olikin vain uni. Ei tosi. Todelta se tuntui. Olimme lähekkäin, iloisina, hakeuduimme tai minä hakeuduin häneen kiinni. 

"Jos näkee samaa unta, onko se ees unta, jos samat sanat samaan aikaan sanotaan"

Mistäs minä tiedän, näemmekö samaa unta samaan aikaan. Minulle nämä ovat varmaan vain uninäkymiä kaipuusta. A:ta kohtaan.